Calculus

derivaatan sivumäärittelystä on löydetty lauseke luonnollisen logaritmifunktion derivaatalle \(y = \Ln x:\)

\

nyt pidämme logaritminen funktio mielivaltainen perusta ja saada kaava sen derivaatta.

otetaan siis logaritminen funktio \(y = {\log _a}x,\), jossa kanta \(A\) on suurempi kuin nolla eikä yhtä suuri kuin \(1:\) \(A \gt 0\), \(a \Ne 1\). Derivaatan määritelmän mukaan annamme lisäyksen \(\Delta x \gt 0\) riippumattomalle muuttujalle \(x\) olettaen, että \(x + \Delta x \gt 0\). Logaritminen funktio kasvaa vastaavasti arvolla \(\Delta y\), jossa

\

Jaa molemmat puolet \ (\Delta x:\)

\ = \frac{1}{{\Delta x}}{\log _a}\frac{{x + \Delta x}}{x} = \frac{1}{{\Delta x}}{\log _a}\left( {1 + \frac{{\Delta x}}{x}} \right).\]

merkitse \ ({\frac{{\Delta x}}{x}} = {\frac{1}{n}}\). Sitten viimeinen suhde voidaan kirjoittaa uudelleen

\

käyttämällä power ominaisuus logaritmit, saamme:

\

Oletetaan, että \(\Delta x \to 0\) (tässä tapauksessa \(n \to \infty\)), löydämme raja suhde lisäyksiä, eli derivaatta logaritminen funktio:

\ = \frac{1}{x}{\log _a}\left.\]

tässä on käytetty komposiittifunktion raja-arvon ominaisuutta, koska logaritminen funktio on jatkuva. Hakasulkeissa oleva raja lähentyy kuuluisaan trancendentiaalilukuun \(e\), joka on suunnilleen sama kuin \(2.718281828\ldots:\)

\

näin ollen logaritmisen funktion derivaatta on muotoa

\

logaritmien peruskaavan muutoksella olemme:

\

näin,

\

jos \(a = e\), saadaan luonnollinen logaritmi, jonka derivaatta ilmaistaan kaavalla \({\left( {\Ln x} \right)^\prime } = {\frac{1}{x}}.\)

huomaamme toisen tärkeän erikoistapauksen-yhteisen logaritmin derivaatta (kantaluvulle \(10\)):

\

missä luku \(m\) on yhtä kuin \(m = {\log _{10}}e \approx 0.43429 \ldots \)

huomaa, että johdimme kaavan \(\left ({{{{\log }_a}x} \right)^\prime = \frac {1} {{x\Ln a}}\) ensimmäisistä periaatteista käyttäen derivaatan rajamääritelmää. Kuten logaritminen funktio, jonka kanta on \(a\) \(\left({a \gt 0}\right.\), \(\jättää.{a \ne 1}\right)\) ja eksponenttifunktio, joilla on sama kanta, muodostavat parin keskenään käänteisfunktioita, logaritmisen funktion derivaatta voidaan löytää myös käänteisfunktiolauseen avulla.

Oletetaan, että meille annetaan pari keskenään käänteistä funktiota \(y = f\left (x \right) = {\log_a}x\) ja \(x = \varphi \left( y \right) = {a^y}.\ ) Sitten

\

erityistapauksessa \(A = e\) derivaatta saadaan

\

seuraavissa esimerkeissä määritetään annetun funktion derivaatta.

ratkaistut ongelmat

klikkaa tai napauta ongelmaa nähdäksesi ratkaisun.

Esimerkki 1

\

Esimerkki 2

\

Esimerkki 3

\

Esimerkki 4

\

Esimerkki 5

\

Esimerkki 6

\

Esimerkki 1.

\

ratkaisu.

erottele osamääräsäännön avulla:

\

missä \(x \gt 0.\)

Esimerkki 2.

\

ratkaisu.

käyttämällä Tulo – ja erosääntöjä saadaan

\^\prime = {\left( {x\Ln x} \right)^\prime} – x’ = x’\Ln x + x{\left( {\Ln x} \right)^\prime} – x’ = 1 \cdot \Ln x + x \cdot \frac{1}{x} – 1 = \Ln x + \cancel{1} – \cancel{1} = \Ln x\;\;\Left( {x \gt 0} \right).\]

esimerkki 3.

\

ratkaisu.

käyttämällä tuotesääntöä, ketjusääntöä ja luonnollisen logaritmin derivaataa olemme

\

esimerkki 4.

\

ratkaisu.

\^\prime = \frac{1}{{{x^2} – 2x}} \cdot \left( {{x^2} – 2x} \right)^\prime = \frac{{2x – 2}}{{{x^2} – 2x}}.\]

esimerkki 5.

\

ratkaisu.

tehosäännön ja ketjusäännön mukaan,

\^\prime = – 1 \cdot {\left( {\Ln x} \right)^ {- 2}} \cdot \left( {\Ln x} \right)^\prime = – \frac{1} {{{{{{\Ln }^2}x}} \cdot \frac{1} {x} = – \frac{1} {{x\, {{\Ln }^2}x}}.\]

esimerkki 6.

\

ratkaisu.

ketjusäännön mukaan,

\

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.