Sachsenhausen
mitä nähtävää on: päänäyttely on omistetussa museossa – joka käsittelee keskitysleirin historiaa ja natsien vainojärjestelmää yleisesti … plus hieman sivuston sodanjälkeinen historia kommunistien, kuten edellä mainittiin.
myös muissa rakennuksissa järjestetään tai kehitetään uusia näyttelyitä. Se on työn alla. Suunnitelmissa on yhteensä 13 erillistä näyttelyosaa. Uusin avaus (maaliskuussa 2015) kertoo valikoiduista tekijöistä (joita en ole itse vielä nähnyt … toinen syy uusintakäyntiin!).
itse leiristä suurin piirtein (ja ainutkertaisesti) kolmionmuotoisen alueen kehämuuri on säilynyt pääosin koskemattomana vartiotornit mukaan lukien, mutta tämän muurin sisällä on vain muutama rekonstruoitu puinen parakki, jossa vangit olisivat asuneet. Yksi niistä on rakennettu uudelleen sisällä liian, tiheästi järjestetty kerrossänky ja kaikki. 1990-luvun alussa tämä ”Juutalainen” osasto oli juutalaisvastaisen tuhopolttohyökkäyksen kohteena, mutta se on sittemmin rakennettu uudelleen, ja nyt sitä täydentää muistolaatta, jossa muistellaan tuota ikävää tuoreempaa uusnatsien typeryyttä.
pääleirin alueella on myös muutama muu rakennus, ennen kaikkea entinen ”lääkintäasema”, jossa Natsilääkärit suorittivat joitakin kiduttavia lääketieteellisiä kokeitaan. Ruumishuoneille tarkoitetut laatoitetut Pöydät ja kellarit ovat edelleen synkästi paikoillaan.
yhdessä näkötornissa on ylimääräinen pieni näyttely … mutta vain sisätiloissa-älä odota saavasi” vartijan näkymää ” leiristä!
luultavasti paikan synkinosa sijaitsee aivan päämuurin takana (joka tässä on muokattu itsessään muistomerkiksi), eli siinä, mikä oli ennen leirin ”työt” – osa. Tässä on nähtävissä osia kuvauslaitteistoista, joissa tehtiin ”kokeellisia testejä”, joiden tarkoituksena oli selvittää” tehokkaimmat ”tavat tappaa suuremmat uhrimäärät ampumalla niitä niskaan (ns.”Genickschussanlagessa”). Tämän vieressä on krematorion jäännökset – jotka on nyt sijoitettu uuden alemman katon alle, ja nyt myös muurien ympäröimänä, osana uudistettua muistopaikkaa (vanha DDR: n aikainen avoin betonikatto oli ilmeisesti tullut liian raihnaiseksi) sisältäen karmean patsaan. Tämä on pahamaineinen ”asema Z”, jossa ne varhaiset ” kokeet ”massatuhossa” tapahtuivat.
kohti avoimen alueen keskustan pohjoispuolta vanhan neuvostoaikaisen päämuistomerkin yli tornit. Museon ja porttitalon lähellä on jälleenrakennettu piikkilanka-aidan osa varoituskyltteineen, ja entisellä nimenhuutopihalla on leirin hirsipaikka.
kaukaisessa päässä, kolmionmuotoisen pääalueen pohjoiskärjen takana, on äskettäin lisätty uusi näyttely, joka siltaa vanhan DDR: n aikaiseen näyttelyyn siten, että se vihdoin kronikoi Neuvostokäytön leiristä myös toisen maailmansodan jälkeen-nimeltään ”Speziallager 7” silloin (’Special Camp No. 7’).
tässä hyvin modernissa näyttelyssä on myös muutamia tietokonetyöasemia, joissa paikan historiaa voidaan tutkia tarkemmin. Tämän vieressä on tila vaihtuville näyttelyille (kun viimeksi olin siellä, se kertoi Neuvostoliiton gulageista Siperiassa). Pääleiriin liitetyn sotavankileirin tiilirakenteiset kasarmit ovat nyt saavutettavissa uuden ”Special Camp No. 7” -museon koillispuolella.
sivusto on selvästi hyväkuntoinen ja yleisvaikutelma on enemmän kuin tyydyttävä. Valitettavasti, koska sivusto on niin helposti saatavilla ja koska siitä on tullut niin suosittu, voidaan myös todistaa kävijöitä, joiden käytös tällaisella sivustolla jättää hieman toivomisen varaa (suklaiden syöminen krematoriossa on tuskin merkki hyvästä mausta, useammasta kuin yhdestä syystä). Itse pidän hieman ongelmallisena myös sitä, että ihmiset poseeraavat ”I was here” – tyyppisissä lomakuvissa vaikkapa portin tekstin ”Arbeit macht frei” edessä (jotain, joka on myös nähtävissä usein Auschwitzissa) ikään kuin se olisi normaali turistikohde, kuten Eiffel-torni tai Buckinghamin palatsi. Mutta kai tällainen lähestymistapa valokuvaukseen tulee valtavirran turismin mukana.
paikan tunnelma voi myös hieman heikentyä, jos useat linja-autobileet samaan aikaan saavat alueen tuntumaan hieman ahtaalta (neuvo: tule iltapäivällä, useimmat linja-autokierrokset, kouluryhmät jne. vierailu aamulla). Mutta toisaalta suurten kävijämäärien voi tietysti myös katsoa osoittavan paikan merkityksen pimeällä matkailukartalla.