Miten Vieraat Sanat Äännetään?

Miten Vieraat Sanat Äännetään?

8 minuutin lukema

mikä on erilaista sanoissa kuten leipä, työpöytä ja miekka verrattuna sanoihin kuten burrito, toimisto ja karaoke? Jos sanoitte, että toinen sanasarja tulee muista kielistä, olitte oikeassa.

prosessia kutsutaan ”lainaamiseksi”, ja se tapahtuu, kun yksi kieli lisää toisesta kielestä jonkin sanan (tai joskus lyhyen äännesekvenssin) omaan” lexiconiinsa ”(joka tarkoittaa ” sanakokoelmaa/inventaariota kielessä.”) Kielitieteilijät kutsuvat näitä sanoja myös” lainasanoiksi”, vaikka molemmat termit ovat aika hauskoja, koska emme todellakaan anna niitä takaisin! Kaikki kielet lainaavat sanoja muista kielistä; tämä prosessi on osa laajempaa ilmiötä nimeltä ” kielikosketus.”Mitä kaksikielisempiä ihmisiä jollakin alueella on—eli mitä enemmän kahden kielen välillä on kontaktia yhdessä paikassa-sitä todennäköisemmin toinen kieli lainaa toiselta, vaikka se ei ole ainoa tapa, jolla se tapahtuu.

Miten Lainasanat Lausutaan?

No, tässä käy hankalaksi-ja mielenkiintoiseksi. Katsotaanpa näitä kolmea lainasanaa: tortilla, vyötiäinen, giljotiini. Me lausumme kaksi L: ää tortillalla kuin Y: llä, kuten ne ovat espanjaksi. Silti armadillo me lausumme ne kuin L. nyt harkita giljotiini Ranskasta: Useimmat englanninkieliset lausuvat kaksi L: ää Y: n tavoin, koska se on myös ranskaksi, mutta eivät kaikki englanninkieliset!

tätä ääntämyskuvioiden kirjoa kutsutaan ” assimilaatioksi.”Koska Englanti ei yleensä lausu L: ää kuten Y: T, sana armadillo, voisimme sanoa, on täysin omaksuttu osaksi englantia. Tämä voi johtua siitä, että se on ollut olemassa tarpeeksi kauan, jotta oikeinkirjoitus on vaikuttanut siihen, miten puhujat lausuvat sen.

Mitä Assimilaatio Tarkalleen Ottaen On?

jotta lainasanoja voitaisiin käyttää, niiden on sovittava lainakielen fonologisiin sääntöihin, sillä alkukielen sanoissa on paljon sellaisia äänteitä, joita lainakielellä ei ole. Niin, kaiuttimet automaattisesti muuttaa sanoja, jotta he voivat sanoa ne. Kaikki äidinkielenään puhuvat tiedostamattaan noudattavat näitä sääntöjä. Esimerkiksi, englanti emme cluster konsonantit V ja L, joten kun yritämme, me kiinni hieman tilaa niiden välillä, pois välttämättömyydestä, ja usein havaitsematta sitä, kuten miten voimme lausua Kroatian nimi ” Vlasic pickles ”kuten” vuh-lassik.”Mutta Kroatiassa ja muissa kielissä, kuten venäjässä, tämä yhdistelmä on yleinen, joten puhujat sulauttavat vaivattomasti nämä kaksi äännettä. Jotkut aasialaisten kielten puhujat, joilla ei ole l—äännettä, saattavat korvata L: n vierassanoissa R-A-äänteellä, joka heillä on, ja joka kuuluu samaan fonologiseen luokkaan, joten se on järkevä korvikkeena. Tämä on aivan kuten tapa Englanti puhujat usein korvata Espanjan rullattu R Englanti R. nämä korvikkeet eivät ole satunnaisia tai epäloogisia; ne ovat järjestelmällisiä, ja säännellään sääntöjä. Näitä sääntöjä—tai rajoituksia-kutsutaan ”fonotaktisiksi rajoitteiksi.”

todella mielenkiintoista (ja monimutkaisempaa) on se, että koska sanojen lainaaminen on prosessi, on usein pitkiä pätkiä, joissa lainasanat lausutaan eri tavoin eri puheyhteisöissä. Tässä on hauska esimerkki: useimmat meistä Yhdysvalloissa sanoa fileetä paljon kuin Ranska, lausumatta T. kuitenkin, Australiassa sana on täysin assimiloitu Australian Englanti: he sanovat ”fill-it”! (Lisäksi olet todennäköisesti kuullut tai tulet kuulemaan englanninkielisiä puhujia joissakin Yhdysvalloissa. alueet sanovat tortilla että L ääni, liian!) Nämä vaihtelut puheyhteisöissä ovat mahdollisia, kun sanoissa on äänteitä, jotka esiintyvät molemmissa kielissä. Esimerkiksi sanomme ranskalaisen lainasanan klisee melko lähellä alkuperäistä: ”klee-shay.”Pystymme tähän, koska meillä on englanniksi samanlainen K-soundi, L-soundi, e-soundi, ”sh”-soundi ja A-soundi. Silti äänteitä muutetaan edelleen hieman, ja sen seurauksena sana ei kuulosta siltä, kuin ranskalainen puhuja sanoisi sen.

tässä on mielenkiintoinen sivuhuomautus: Vaikka tämä filee ääntäminen voi kuulostaa hauska monet meistä, useimmat ihmiset olisivat yhtä mieltä siitä, että kokoelma murteita Australiassa on melko sosiaalisesti arvostettu, eli Englanti ei ole epäoikeudenmukaisesti leimattu maailmanlaajuisesti, ja niin ihmiset eivät todennäköisesti syyttää australialaiset tietämätön ääntäminen (jotain, joka valitettavasti ei saa osoitettu enemmän leimattu kieli lajikkeet). Kieli ja murre ”arvovalta” tai sen puute viittaa ennakkoluuloihin ja stigmaan, joita ihmiset antavat puhetavoille, jotka liittyvät sosiologisiin ominaisuuksiin, kuten puhujien tai maan taloudelliseen tai koulutukselliseen menestykseen. Yhteiskunnan, kulttuurin ja kielen vuorovaikutusta koskevat tutkimukset kuuluvat sosiolingvistiikan piiriin.

jopa yhden yksittäisen puheyhteisön sisällä esiintyy joskus variaatioita. Esimerkiksi, vaikka monet ihmiset sanovat Nimi Ranskan katedraalin kuten ”noder dame”, toiset sanovat jotain enemmän kuin” nochra dahm, ” joka on hieman lähempänä Ranskan Se tuli.

se, sovitetaanko lainasanat lainakieleen vai pidetäänkö ne ”sellaisina kuin ne ovat”, riippuu monesta tekijästä. Yksi tekijä on se, kuinka paljon lainausmaan asukkaat kuulevat lainauskielen äidinkielisiä puhujia. Toinen tekijä on se, kuinka paljon äänet menevät päällekkäin. Kolmas tekijä on se, kuinka usein puheyhteisö käyttää lainasanaa. Vielä yksi tekijä on lainauskielen arvostus: Joidenkin tutkimusten mukaan puhujat yrittävät säilyttää alkuperäisen ääntämyksen paremmin, jos kieltä pidetään yhteiskunnallisesti arvostettuna. 1) lopuksi, mitä kauemmin lainasana on lainattu, sitä todennäköisempää on, että se assimiloidaan tai ainakin lausutaan yhdellä sovitulla tavalla. Esimerkiksi alkoholi on teknisesti lainasana, mutta se on ollut olemassa niin kauan, että me kaikki sanomme sen samalla tavalla nyt. 1)

miksi ihmiset ovat herkkiä siitä, miten lausumme lainasanoja?

jotkut pilkkaavat puhujia lainasanojen lausumisesta lainakielen puhekuvioilla, ja toiset pilkkaavat puhujia lainasanojen lausumisesta luovuttajakielellä ” accent!”Emme voi voittaa.

puhutaan siitä ensimmäisestä tyypistä ensin. Valitettavasti on hyvin tavallista, että ihmiset arvostelevat puhujia siitä, että nämä sanat lausutaan lainakielen vaatimalla tavalla. Ihmiset saattavat esimerkiksi pilkata sinua, jos lausut L: T ”tortilla.”On kuitenkin tietenkin monia syitä välttää pilkkaamasta puhujia siitä, että he käyttävät omia aksenttejaan vieraisiin sanoihin. On esimerkiksi tärkeää muistaa, että vaikka voit puhua lainakieltä, kuten ranskaa tai espanjaa, sujuvasti, tai tarpeeksi hyvin lausua joitakin sanoja oikein, toiset eivät ole olleet tällaista altistumista, tai etuoikeus koulutukseen, tai oppimisen ja altistuvat muille kielille. Puhujat lausuvat yleensä vain sanat niin kuin ovat ne aina kuulleet. Ajattele myös, miten mahdotonta puhujien voi olla tuottaa ääniä kielistä, joita emme tunne lainkaan. Plus, jos satut käyttämään sanaa lainattu kieli olet perehtynyt, että toimii hyvin, mutta kielet lainata satoja muita kieliä, joten ei ole mitään keinoa tehdä jokainen voi lausua kaikki äänet ympäri maailmaa! (Tässä ne ovat—klikkaa ja katso kuinka monta voit sanoa!) Edelleen, kuten bloggaaja LinguiSchtick selittää, aivotutkimukset osoittavat, että joskus puhujat eivät edes kykene hahmottamaan tiettyjä vieraita ääniä, joita heillä ei ole äidinkielessään—saati tuottamaan niitä lausuessaan lainasanaa. (Lisää haasteista oppimisen kielen aikuisena, ja eriasteinen kaksikielisyys, lue tämä artikkeli). Joten on parasta olla syyttämättä ihmisiä ”teurastamisesta” kieltä, jota he eivät osaa, varsinkin kun he tekevät parhaansa ja puhuvat niin kuin osaavat.

nyt puhutaan toisesta tavasta lausua lainasanoja, joista ihmiset ovat herkkiä: kunnioittaa niin sanotusti alkuperäistä ääntämystä. Miten kaksikielisten pitäisi lausua lainasanoja, kun he puhuvat sujuvasti molempia kieliä? Kaksikielinen uutisankkuri Vanessa Ruiz sai viime vuonna kritiikkiä siitä, että hän lausui espanjankielisiä sanoja espanjalaisella ”aksentilla.”(Voit lukea aiheesta lisää Linguischtichtickin blogista.) Jollain tavalla tuntuu epäreilulta tai ainakin epäystävälliseltä arvostella kaksikielisiä siitä, että he puhuvat kuten normaalisti omalla kielellään. Kun kuulet ihmisten lausuvan vieraita sanoja oikein, he saattavat tehdä sen, koska he osallistuvat automaattiseen ”koodinvaihtoon”: kieliilmiöön, joka tapahtuu suurelta osin tiedostamatta, ja yleensä silloin, kun puhuja tietää, että kuulija on myös Kaksikielinen.

joidenkin mielestä Ruizia saattoi suututtaa se, että koodinvaihto tuntui vähemmän luonnolliselta suorassa TV-lähetyksessä, koska ehkä vain puolet hänen yleisöstään puhuu espanjaa. Toisaalta se voitaisiin oikeastaan leimata vain kommunikatiiviseksi ongelmaksi, jos vain englantia puhuvat kuulijat eivät ymmärtäisi, mitä hän tarkoitti, eikä siitä todennäköisesti ollut kysymys. R: n rullaaminen espanjankielisillä sanoilla ei oikeastaan estä englanninkielisiä saamasta viestiä.

toinen mahdollisuus on, että ihmiset reagoivat häneen vihaisina, koska he tuntevat kateellisuutta kaksikielisiä kohtaan, vaikka eivät välttämättä ole siitä täysin tietoisia. Varsinkin Yhdysvalloissa., jossa vieraan kielen oppimista ei useinkaan vaadita kouluissa, on täysin sujuva toinen kieli on melko harvinaista. Toinen mahdollisuus, myös mukaan LinguiSchtick, on, että ihmiset, jotka eivät tai eivät lausu Espanjan sanoja Espanjan tavoin voi ilmaista tiettyjä hienovaraisia poliittisia näkemyksiä maahanmuutosta, ja kulttuurinen assimilaatio, joka voi varmasti saada ihmiset ärsyyntynyt.

Entä kun opettelemme uuden kielen ja puhumme sitä äidinkielenään puhuville, jotka eivät osaa englantia? Miten Meidän Pitäisi Lausua Heidän Englanninkieliset Lainasanansa?

tämä on mielenkiintoinen kysymys! Hyvä nyrkkisääntö on, kun puhut vierasta kieltä, tee parhaasi ääntääksesi englanninkieliset sanat niin kuin ne tekevät, lähinnä siksi, että jos vaihdat takaisin englantilaisiin aksenttikuvioihin englantilaisissa lainasanoissa (hampurilainen on yleinen), kuulijasi eivät välttämättä ymmärrä sinua. Tämä koskee myös erisnimiä ja erisnimiä, ei vain lainasanoja. Joidenkuiden mielestä on tärkeää lausua omat nimensä sellaisina kuin ne todella kuulostavat omalla kielellään, mutta se ei välttämättä aina onnistu hyvin. Esimerkiksi koska Ranskalla ei ole H-äännettä, monet ranskankieliset lausuvat ”Hannah”, kuten ”Anna”, vaikka Hannahit kuinka yrittäisivät väittää toisin! Voit myös löytää kompromissin, kuten pitää vokaalit ja konsonantit, jotka molemmat kielet jakavat, mutta mukauttamalla puuttuvat, tai ehkä säätämällä tavun stressiä luonnollisempaan malliin kieltä puhut.

siistiä tässä on se, että joskus ihmiset vaihtavat vieraaseen aksenttiin sanoakseen nimen, kuten ” Alice ”kuten” AH-LEASE ” ranskaksi, vaikka puhuisivatkin englanniksi, mutta vasta kun puhuja tietää, että myös toinen henkilö puhuu ranskaa, tai on tavannut kyseisen ranskankielisen Liisan. Tämä on myös eräänlaista koodinvaihtoa.

tässä hauska tarina eräästä kielitieteilijästä, joka vietti vuoden Ranskassa Collegessa. Hän huomasi seuranneensa aika hyvin, mutta sitten tuli pulma, kun ranskalaiset puhuivat amerikkalaisia nimiä täysin ranskalaisella aksentilla, kuten tämä: Sarah Jessica Parker tai Elton John.”Kun hän tuijotti hämmentyneenä, he sanoivat:” miten et tiedä, kenestä puhumme? Hän on niin kuuluisa.”Joten nämä ääntämykset ovat järkeviä ranskalaisille kommunikoida luonnollisesti keskenään. Se on vähän kuin miten sanomme” Paris ”englanniksi” s ” lopussa; se on erisnimi, että käytämme niin paljon, että se on virallisesti Englanti sana, vaikka se kirjoitetaan sama molemmissa kielissä. Kielitieteilijä oppi, että jos hän lausui ne englantilaiset kuuluisuudet paksulla ranskankielisellä ääntämyksellä, niin hänet ymmärrettiin paljon nopeammin.

Joten Miten Meidän Pitäisi Lausua Vieraita Sanoja?

lopuksi tässä muutamia ehdotuksia: Äännä vieraat sanat kuten kuulet muiden tekevän puheyhteisössäsi; älä arvostele ihmisiä jotka ääntävät vieraita sanoja kuten heidän oma äidinkielensä vaatii; älä arvostele ihmisiä jotka ääntävät ne kuin vieras kieli; jos haluat lausua vieraan sanan sen alkuperäisellä tavalla, ajattele ihmisiä, joiden kanssa puhut – puhuvatko he tuota kieltä, tai osaatko sanoa nuo sanat myös alkuperäisellä tavalla? Ja lopuksi, jos matkustat ja puhut tai opit puhumaan vierasta kieltä siellä, kokeile lausua Englanti lainasanoja ja nimet niiden tavalla! Paikalliset eivät varmaan edes huomaa, ja he saattavat ymmärtää sinua paljon nopeammin.

ja lopuksi vielä lyhyt, hauska video reaktiosta, jonka voi saada, jos korjaa ihmisten ääntämystä vieraista sanoista.

(1) Lev-Ari, S., San Giacomo, M., & Peperkamp, S. (2014). Domain Prestigen ja

keskustelukumppanien kaksikielisyyden vaikutus lainasanasovituksiin. Journal of Sociolinguistics 18(5), 658-684.

(2) LinguiSchtick. (2015, Syyskuu. 29). Ei haittaa, jos et osaa lausua vieraita sanoja. LinguiSchtick. Accessed 2016, Syyskuu. 27. https://linguischtick.wordpress.com/2015/09/29/its-ok-if-you-cant-pronounce-foreign-words/