kuinka kirjoittaa opinnäytetyö: askel askeleelta opas

kuinka kirjoittaa opinnäytetyö: askel askeleelta opas

Johdanto

akateemisessa maailmassa yksi kurssin tai akateemisen alueen hallintaa merkitsevistä tunnusmerkeistä on opinnäytetyön kirjoittaminen. Pohjimmiltaan opinnäytetyö on kirjoituskoneella työtä, yleensä 50-350 sivua pituus riippuen instituutioiden, kurinalaisuutta, ja koulutustaso, joka on usein pyritään ratkaisemaan tietyn ongelman tietyllä alalla.

vaikka opinnäytetyö on riittämätön käsittelemään kaikkia tietyn alan ongelmia, se on riittävän ytimekäs käsittelemään ongelman erikoistunutta näkökohtaa ottamalla kantaa tai esittämällä väite siitä, mikä ongelman ratkaisun tulisi olla. Kirjoittaminen thesis voi olla hyvin pelottava tehtävä, koska useimmiten se on ensimmäinen monimutkainen tutkimusyritys opiskelija. Opinnäytetyön kirjoittamiseen liittyvät puutteelliset tutkimus-ja kirjoitustaidot yhdistettynä pelkoon ja rajalliseen aikajänteeseen ovat tekijöitä, jotka tekevät opinnäytetyön kirjoittamisesta pelottavaa. Kuitenkin sitoutuminen huippuosaamista osa opiskelijan yhdistettynä joitakin tekniikoita ja menetelmiä, joita käsitellään jäljempänä antaa reilun mahdollisuuden, että opiskelija voi antaa erinomaisen opinnäytetyön riippumatta aihealue, syvyys tutkimuksen erikoistuminen ja pelottava määrä materiaaleja, jotka on ymmärrettävä(RE: kirjoittaa opinnäytetyön tai kirjallisesti thesis).

ota nyt yhteyttä, jos tarvitset apua opinnäytetyön tekemisessä. Tutustu palveluihimme

käy Facebook-sivuillamme

mikä on opinnäytetyö?

opinnäytetyö on väite, teoria, argumentti, ehdotus tai propositio, joka esitetään premissinä ylläpidettäväksi tai todistettavaksi. Siinä kerrotaan, millaisen kannan joku ottaa johonkin asiaan ja miten henkilö aikoo perustella kantansa. On aina parempi valita aihe, joka voi tehdä ammattiapua, aihe, josta voit mielellään puhua kenen tahansa kanssa, aihe, johon sinulla on henkilökohtaista kiinnostusta ja intohimoa, koska kun opinnäytetyön kirjoittaminen saa turhauttavaa henkilökohtaista kiinnostusta, onnea ja intohimoa yhdistettynä ammattiapuun, on helpompi kirjoittaa suuri opinnäytetyö (katso läpi opinnäytetyön). On hankittava paljon tietoa aiheesta, josta kirjoittaa opinnäytetyötä, jotta tietää tärkeän kysymyksen, koska jotta voisi ottaa hyvän kannan johonkin asiaan, on ensin tutkittava todisteita.

hyvän opinnäytetyön ominaisuudet

hyvällä opinnäytetyöllä on seuraavat ominaisuudet

• hyvän opinnäytetyön on ratkaistava olemassa oleva ongelma muun muassa yhteiskunnassa, organisaatiossa ja hallinnossa.
• hyvän opinnäytetyön tulee olla riitautettavissa, siinä tulee esittää argumentoitava asia, josta ihmiset voivat olla samaa mieltä tai eri mieltä.
• se on täsmällinen, selkeä ja keskittynyt.
• hyvässä opinnäytetyössä ei käytetä yleisiä termejä ja abstraktioita.

• hyvän teesin väitteiden pitäisi olla määriteltävissä ja kiisteltävissä.
• se ennakoi vasta-argumentit
• se ei käytä epäselvää kieltä
• se välttää ensimmäisen persoonan. (”Minun mielestäni”)
• vahvan teesin pitäisi osata ottaa kantaa eikä vain ottaa kantaa, vaan myös perustella omaksuttu kanta, jotta lukijalle tulee kiusaus esittää kysymyksiä kuten miten tai miksi.
• opinnäytetyön tulee olla kiisteltävää, kiisteltävää, keskittynyttä, täsmällistä ja selkeää. Tee opinnäytetyösi selkeäksi, vahvaksi ja helposti löydettäväksi.
• opinnäytetyön johtopäätöksen tulee perustua näyttöön.

vaiheet opinnäytetyön kirjoittamisessa

• mieti ensin hyviä aiheita ja teorioita, joita voit kirjoittaa ennen opinnäytetyön kirjoittamista, valitse sitten aihe. Aihe tai opinnäytetyön toteamus on peräisin tutkimusalueen olemassa olevan kirjallisuuden tarkastelusta, jota tutkija haluaa tutkia. Tätä reittiä käytetään silloin, kun jonkin tutkimusalueen tuntematonta ei ole vielä määritelty. Joillakin tutkimusalueilla on olemassa ongelmia, jotka kaipaavat ratkaisua ja opinnäytetyön aiheen tai lausunnon laatiminen pyörii jonkin näistä ongelmista valinnan ympärillä.
• kun olet saanut hyvän opinnäytetyön, laske se alas ja piirrä ääriviivat. Luonnos on kuin kartta Koko opinnäytetyöstä ja se kattaa yleisemmin esittelyn, kirjallisuuskatsauksen, metodologian, tulosten käsittelyn sekä opinnäytetyön johtopäätökset ja suositukset. Jäsennys voi vaihdella laitoksesta toiseen, mutta edellisessä virkkeessä kuvattu on yleisemmin saatavissa oleva. Tässä vaiheessa on tärkeää huomata, että Piirretyt ääriviivat vaativat vielä muita pienoispiirroksia kullekin mainitulle osalle. Hahmotelmat ja pienoisnäkymät antavat graafisen yleiskuvan koko projektista, ja niitä voidaan käyttää myös kohdentamaan kunkin osion ja osion sanaluku opinnäytetyön kokonaissanamäärävaatimuksen perusteella(RE: Kirjoita opinnäytetyö tai kirjoita opinnäytetyö).
• Kirjallisuushaku. Muista piirtää hyvä ääriviivat sinun täytyy tehdä kirjallisuuden haku tutustua käsitteitä ja teoksia muiden. Samoin, tämän saavuttamiseksi, sinun täytyy lukea niin paljon materiaalia, joka sisältää tarvittavat tiedot kuin voit. Kaikelle on aina vasta-argumentti, joten ennakoi se, koska se auttaa muotoilemaan väitöskirjaasi. Lue kaikki mitä voit–akateemista tutkimusta, ammattikirjallisuutta ja tietoa sanomalehdistä ja Internetistä(RE: Kirjoita opinnäytetyö tai väitöskirjan kirjoittaminen).
• kun olet saanut kaiken tarvitsemasi tiedon, keräämäsi tiedon pitäisi auttaa opinnäytetyösi tavoitteen ehdottamisessa.

muista; opinnäytetyön ei ole tarkoitus olla kysymys tai lista, opinnäytetyön on oltava tarkka ja mahdollisimman selkeä. Väitteiden pitäisi olla määriteltävissä ja myös argumentoitavissa.

• tämän jälkeen tietojen kerääminen ja analysointi, data-analyysin jälkeen analyysin tulos on kirjoitettava ja siitä on keskusteltava, minkä jälkeen tiivistelmä, johtopäätös, suositukset, Lähdeluettelo ja liitteet
• viimeinen vaihe on opinnäytetyön muokkaaminen ja asianmukainen oikeinkirjoituksen tarkistus.

opinnäytetyön rakenne

tavanomaisessa opinnäytetyössä on viisi lukua – luku 1-5, joita käsitellään tarkemmin jäljempänä. On kuitenkin tärkeää todeta, että opinnäytetyö ei rajoitu mihinkään lukuun tai osioon tapauksen mukaan. Tutkielma voi olla viisi, kuusi, seitsemän tai jopa kahdeksan lukua. Opinnäytetyön lukujen määrää määrittävät laitoksen säännöt/ ohjeistus, tutkijan valinta, esimiehen valinta, ohjelma tai koulutustaso. Itse asiassa useimmat Väitöskirjan ovat yleensä yli 5 lukua (RE: kirjoittaa opinnäytetyön tai kirjallisesti opinnäytetyön).

Preliminaries Pages: preliminaries are the cover page, the title page, the table of contents page, and the abstract.

johdanto: johdanto on ensimmäinen osa ja se sisältää nimensä mukaisesti johdannon opinnäytetyöhön. Johdanto sisältää muun muassa tutkimuksen taustatiedon, joka antaa tietoa aiheesta liittyen siihen, mitä maailmassa tapahtuu aiheeseen liittyen. Siinä käsitellään myös aiheen merkitystä yhteiskunnalle, linjauksia onnistumisesta ja epäonnistumisesta. Johdanto sisältää myös toteamuksen ongelmasta, joka on pohjimmiltaan ytimekäs kuvaus ongelmasta, jonka opinnäytetyö haluaa ratkaista ja mikä on trendi, jos ongelmaa ei ratkaista. Ongelmalausunnon loppuosa päättyy tutkimuskysymysten hahmotteluun. Näihin kysymyksiin vastaaminen auttaa opinnäytetyön tavoitteen saavuttamisessa. Kolmas osa on tutkimustavoitteiden hahmottelu. Tavanomaisesti Tutkimuksen tavoitteet re muuntaminen tutkimuskysymykset osaksi aktiivinen lausuma muodossa. Johdannon muita osia ovat hypoteesien käsittely (jos sellaisia on), tutkimuksen merkitys, rajaukset, ehdotetut menetelmät ja tutkimuksen rakenteen tarkastelu(RE: Kirjoita opinnäytetyö tai opinnäytetyön kirjoittaminen).

pääaineisto sisältää seuraavat: kirjallisuuskatsaus, menetelmät, tutkimustulokset ja tulosten käsittely, Yhteenveto, päätelmät ja suositukset, Lähdeluettelo ja liitteet.

kirjallisuuskatsaus: Kirjallisuuskatsaus on usein tutkielman laajin osa-alue, koska siinä käydään läpi aikaisempaa empiiristä ja teoreettista kirjallisuutta tutkittavasta ongelmasta. Tämä osio alkaa käsittelemällä aiheeseen liittyviä käsitteitä, käsitteiden suhdetta ja sitä, mitä löydöksiä aiheesta on tehty menetelmävalinnan perusteella. Tarkastettujen tutkimusten pätevyys kyseenalaistetaan ja tuloksia verrataan, jotta ongelmasta saadaan kattava kuva. Kirjallisuuskatsauksessa käsitellään myös ongelman kannalta merkityksellisiä teorioita ja teoreettisia viitekehyksiä, kirjallisuudessa ilmeneviä aukkoja ja sitä, miten opinnäytetyö auttaa joidenkin aukkojen ratkaisemisessa.

kirjallisuuskatsauksen suuri merkitys on siinä, että se määrittää olemassa olevan tiedon aukon (kuilu kirjallisuudessa). Tarkasteltavana olevan kirjallisuuden lähde olisi täsmennettävä. Esimerkiksi: ”on väitetty, että jos maaseutunuorten halutaan olevan tietoisia yhteisön kehitystehtävästään, heitä on koulutettava” Effiong, (1992). Kirjailijan nimi voi olla kirjallisuuden alussa, lopussa tai välissä. Kirjallisuudesta pitäisi keskustella eikä vain todeta (RE: kirjoittaa opinnäytetyö tai kirjoittaa opinnäytetyö).

menetelmä: kolmannessa osassa käsitellään opinnäytetyössä käytettyä tutkimusmenetelmää ja käsitellään muun muassa tutkimuksen rakennetta, pinta-alaa, väestöä ja otosta sekä otantamenettelyä. Näitä näkökohtia käsitellään valinnan, menetelmän ja perustelujen kannalta. Tässä jaksossa käsitellään myös tiedonkeruuta, tietojen analysointia ja tutkimuksen pätevyyden varmistamista koskevia toimenpiteitä. Se on luku 3. Tässä luvussa kerrotaan tiedonkeruussa ja tietojen analysoinnissa käytetystä menetelmästä. Siinä selitetään käytetty menetelmä ja se, miksi se on paras menetelmä käyttää, siinä selitetään myös kaikki tiedonkeruun ja analysoinnin vaiheet. Käytetyt tiedot voivat olla ensisijaisia tietoja tai toissijaisia tietoja. Aineistoa analysoitaessa tulisi käyttää kunnollista tilastollista työkalua opinnäytetyön tavoitteiden saavuttamiseksi. Tilastointiväline voisi olla; the spearman rank order correlation, chi square, analysis of variance (ANOVA) etc (RE: write a thesis or writing a thesis).

löydökset ja tulosten käsittely: seuraavassa osassa käsitellään löydöksiä, jotka perustuvat käytettävään tiedonkeruuvälineeseen ja mahdollisiin tutkimuksen tavoitteisiin tai hypoteeseihin. Se on luku 4. Kyse on tutkimustuloksista. Tämä on osa, joka kuvaa tutkimusta. Se näyttää saadun tuloksen kerätystä ja analysoidusta datasta. Siinä käsitellään tulosta ja sitä, miten se liittyy ammattiisi.

Yhteenveto, päätelmät ja suositus: Tämä on yleensä Luku 5. Viimeisessä osassa käsitellään tutkimuksen tiivistelmää ja päätelmiä, jotka perustuvat edellisessä jaksossa käsiteltyihin havaintoihin. Tässä osiossa esitellään myös mahdolliset politiikkasuositukset, joita tutkija haluaa ehdottaa (RE: kirjoittaa opinnäytetyön tai kirjoittaa opinnäytetyön).

viitteet: siinä mainitaan kaikki ideat, käsitteet, teksti, tiedot, jotka eivät ole omia. On hyväksyttävää laittaa yksittäisten tekijöiden nimikirjaimet sukunimien taakse. Tapa yksittäinen tekijä on viitattu on erilainen kuin tapa, jolla useampi kuin yksi tekijä on viitattu (RE: Kirjoita gradu tai kirjoita gradu).

liitteet; se sisältää kaikki liitteen tiedot. Vertailutiedot tai materiaalit, jotka eivät ole helposti saatavilla. Se sisältää taulukoita ja laskelmia, luettelon kokeessa käytetyistä laitteista tai yksityiskohtia monimutkaisista menettelyistä. Jos useita viittauksia kuullaan, mutta kaikkia ei mainita, se voidaan myös sisällyttää liitteeseen. Liitteissä on myös täydentäviä tai täydentäviä tietoja, kuten kyselylomake, haastatteluaikataulu, taulukot ja kaaviot, kun taas referenssiosiossa on tilattu luettelo kaikesta opinnäytetyössä mainitusta kirjallisuudesta, akateemisesta ja nykyaikaisesta aineistosta. Eri koulukunnilla on omat Suositut viittaustyylinsä(RE: kirjoittaa opinnäytetyö tai kirjoittaa opinnäytetyö).

seuraa seuraavia vaiheita onnistuneen opinnäytetyön tekemiseksi

Aloita kirjoittaminen varhain. Älä viivytä kirjoittamista, ennen kuin olet saanut projektisi tai tutkimuksesi valmiiksi. Kirjoita täydelliset ja ytimekkäät ”tekniset raportit” sitä mukaa kuin Ja kun saat jokaisen työn valmiiksi. Näin muistat kaiken tekemäsi ja dokumentoit sen tarkasti, kun työ on vielä tuoreena mielessäsi. Näin on varsinkin silloin, jos työhösi liittyy ohjelmointia.

Pistevirheet aikaisin. Hyvin kirjoitettu ”Tekninen raportti” pakottaa sinut miettimään, mitä olet tehnyt, ennen kuin siirryt johonkin muuhun. Jos jokin on vialla, havaitset sen heti ja voit helposti korjata sen sen sijaan, että joudut käymään työssä uudelleen myöhemmin, kun sinua saatetaan painostaa ajan kanssa ja olet menettänyt kosketuksen siihen.

Kirjoita gradusi sisältä ulos. Aloita luvuilla omasta kokeellisesta työstäsi. Kehität luottamusta niiden kirjoittamiseen, koska tunnet oman työsi paremmin kuin kukaan muu. Kun olet voittanut alkuperäisen inertian, siirry muihin lukuihin.

lopussa pamahtaa, ei kitistä. Tärkeimmät asiat ensin, ja säästä paras viimeiseksi. Ensimmäiset ja viimeiset vaikutelmat säilyvät. Järjestä luvut niin, että ensimmäinen ja viimeinen kokeellinen luvut ovat terveitä ja kiinteitä.

Kirjoita Johdanto päätelmien kirjoittamisen jälkeen. Tutkija lukee ensin johdannon ja sitten johtopäätökset nähdäkseen, täyttyvätkö edellisessä annetut lupaukset jälkimmäisessä. Varmista, että johdanto ja päätelmät vastaavat.

”yksikään ihminen ei ole saari”. Kirjallisuuden kriittinen tarkastelu asettaa työsi kontekstiin. Yleensä kolmasosa väitöskirjasta käsittelee muiden työtä, kaksi kolmasosaa sitä, mitä itse on tehnyt. Perusteellisen ja kriittisen kirjallisuuskatsauksen jälkeen tohtorikoulutettavan on kyettävä tunnistamaan alan tärkeimmät tutkijat ja tekemään järkevä ehdotus tohtorintutkimukseksi. Arvioi väitöskirjan kirjoittamisaika ja kerro se sitten kolmella, jotta saat oikean arvion. Kirjoittaminen yhdellä venymällä on erittäin vaativaa, ja siihen kuluvaa aikaa on aivan liian helppo aliarvioida; ensimmäisen arvion paisuttaminen kertoimella kolme on realistisempaa.

väitöskirjan pisteytys

välimerkit hyvä välimerkki tekee lukemisesta helppoa. Yksinkertaisin tapa selvittää välimerkit on lukea ääneen, mitä on kirjoittanut. Aina kun pysähdyt, sinun tulee lisätä välimerkki. Pelissä on neljä suurta taukosymbolia, jotka on järjestetty alla nousevaan järjestykseen ”tauon aste”:

1. pilkku. Käytä pilkkua lyhyen tauon ilmaisemiseen tai listan kohteiden erottamiseen. Pilkkupari voi rajata alempiarvoisen lausekkeen tai lauseen alun ja lopun. Joskus tämä tehdään myös parilla ”em-viivoilla”, jotka tulostetaan näin:
2. puolipisteellä. Puoliposti merkitsee pilkkua pidempää taukoa. Se erottaa lauseen segmentit, jotka ovat” kauempana toisistaan ” sijainniltaan eli merkitykseltään, mutta jotka kuitenkin liittyvät toisiinsa. Jos ideat olisivat olleet ”lähempänä toisiaan”, olisi käytetty pilkkua. Sitä käytetään myös erottamaan kaksi lauseketta, jotka voivat olla omillaan, mutta jotka ovat liian läheistä sukua, jotta kaksoispiste tai Täysi pysähdys voisi puuttua niiden väliin.

• paksusuoli. Kaksoispistettä käytetään ennen yhtä tai useampaa konseptiesimerkkiä ja aina, kun kohteet halutaan luetteloida visuaalisesti erikseen. Lause, joka esitteli nyt lukemasi eritellyn listan, päättyi kaksoispisteeseen. Sitä voidaan käyttää myös erottamaan kaksi melko—joskaan ei täysin—itsenäistä lausetta lauseesta.

1. piste tai piste. Täysi stoppi päättää lauseen. Jos lause ilmentää kysymystä tai huudahdusta, niin se tietysti päättyy vastaavasti kysymysmerkkiin tai huutomerkkiin. Täyskäännöstä käytetään myös lyhenteiden, kuten etc, päättämiseen., (for jne.), esim. (for exempli gratia), et al., (muun muassa) jne., mutta ei SI-yksiköiden lyhenteillä. Kirjoituksesi luettavuus paranee huomattavasti, jos näet vaivaa oppiaksesi edellä mainitut välimerkkien perussäännöt.