Kaksi tapaa hahmotella raamatunkohta

mkorsakov (2014), Creative Commons

mkorsakov (2014), Creative Commons

Raamatun ääriviivoille on varmasti kova kysyntä, sillä niitä näkyy kaikkialla. Lähes jokaisessa tutkisteluraamatussa esitetään kukin kirja. Lähes jokaisessa kommentissa on keskeinen ääriviivat. Useimmat saarnat ja tutkisteluoppaat hahmottelevat niiden kohtia. Ja useimmissa Raamatun kirjoja käsittelevissä johdantoesseissä on muutamia keskeisiä aiheita: päivämäärä, tekijä, yleisö, keskeiset teemat ja—arvasit oikein—pääpiirteet.

luomme ja kulutamme Raamatun ääriviivoja valtavia määriä, mutta oletko koskaan miettinyt, mitä tapahtuu ääriviivojen luomisessa? Mistä tietää, onko ääriviiva tarkka vai ei? Entä mikä tekee joistakin hahmotelmista parempia tai huonompia kuin toisista, ainakin erityisiin tarkoituksiin?

oletetaan, että olet jo vakuuttunut siitä, että kannattaa kiinnittää huomiota rakenteeseen. (Jos tarvitset vakuuttavampaa, katso, miten rakenne muovaa jonkin kohdan merkitystä ja 10 syytä, miksi meidän pitäisi ottaa huomioon rakenne.) Miten tämä rakenne muuttuu muodolliseksi hahmotelmaksi? Mitä sinun pitäisi etsiä hahmotelmasta? Miksi jotkin saman tekstin ääriviivat eroavat niin paljon toisistaan?

ääriviivat #1: havainnollinen

ensimmäinen tapa tehdä ääriviivat on tiivistää, mitä kohdassa sanotaan. Tällainen ääriviivat ottaa paljain tosiasiat ja laittaa ne järjestykseen.

esimerkiksi tässä on osa Jobin hahmotelmaa Gospel Transformation Bible-Raamatusta:

III. Elifaan väliintulo (Job 4:1-5:27)
IV. Jobin ensimmäinen vastaus Elifaalle (Job 6:1-7:21)
V. Bildadin väliintulo (Job 8:1-22)
VI. Jobin ensimmäinen vastaus Bildadille (Job 9:1-10:22)
VII. Soofarin väliintulo (Job 11:1-20)
VIII. Jobin ensimmäinen vastaus Soofarille (Job 9: 1-10: 22) 12:1-14:22)

tässä hahmotelmassa on joitakin tärkeitä huomioita. Jobin puheet vuorottelevat hänen kolmen ystävänsä puheiden kanssa, jotka kukin puhuvat vuorollaan. Jos jatkat hahmotelman läpi, näet, että Elifas ja Bildad puhuvat kumpikin kolme kertaa, ja Soofar puhuu vain kaksi kertaa. Mutta Jobilla on vastaus jokaiseen heidän puheeseensa.

tämä ääriviivat antaa sinulle suoraviivaisen, selkeän käsityksen tekstin rakenteesta. Samoin havainnolliset hahmotelmat muille Raamatun kirjoille voisivat mennä näin:

Luukas:
I. Jeesuksen syntymä (Luukas 1-2)
II. Jeesuksen Galilealainen palvelus (Luukas 3-9)
III. Jeesus matkalla Jerusalemiin (Luukas 9-19)
IV. Jeesus Jerusalemissa (Luukas 19-21)
v. Jeesuksen kärsimys ja kuolema (Luukas 22-23)
VI. Jeesuksen ylösnousemus (Luuk. 24)

Sananlaskut:
I. Johdanto (Sananl. 1-9)
II. Salomon sananlaskut (Sananl.10:1-22:16)
III. viisaiden Sanonnat (Sananl. 22:17-24:34)
IV. Hiskian kokoelma (Sananl. 25-29)
v. sananlaskut Agur (prov 30)
VI. Kuningas Lemuelin Sananlaskut (Sananl. 31:1-9)
VII. hyveellinen nainen (Sananl. 31:10-31)

nämä ääriviivat kertovat tarkalleen, mitä tekstissä tapahtuu, ja ne ovat hyviä auttamaan sinua saamaan sinut suuntaamaan kirja. Mutta he eivät sano paljon muuta kuin perustavaa mitä.

ääriviivat #2: tulkitseva

toinen tapa tehdä ääriviivat on kuvata, mitä katkelma tarkoittaa. Tämän tyyppinen ääriviivat ottaa pääkohdat kulkua ja osoittaa niiden looginen virtaus.

esimerkiksi tässä on osa ESV: n Tutkimisraamatun Jobin hahmotelmaa (sama osa kuin yllä) :

B. ystävät ja Job: voiko Job olla oikeassa Jumalan edessä? (Job 4:1-25:6)

1. Ensimmäinen jakso (työ 4:1-14:22)

a. Elifas: voiko kuolevainen ihminen olla oikeassa Jumalan edessä? (Job 4:1-5:27)
b. job: elämä on turhaa (Job 6:1-7:21)
c. Bildad: viisaiden viisaus (Job 8:1-22)
d. job: miten kuolevainen voi olla juuri Jumalan edessä? (Job 9:1-10:22)
E. Soofar: kadu (Job 11:1-20)
f. Job: haaste ystäviensä ”viisaudelle” (Job 12:1-14:22)

tämä hahmotelma ylittää pelkän havainnoinnin ja osoittaa ajatusten virran puheesta toiseen. Tällaisen luonnoksen tärkein etu on se, että se antaa sinulle paitsi mitä myös miksi. Se keskittyy tiivistelmien lisäksi myös pääkohtiin (tiedätkö eron?). Suurin heikkous tällainen ääriviivat on, että se on todennäköisemmin väärässä tai jopa off-center, koska se ei ole niin selvästi perustuu tekstin pintaan.

erilaiset hahmotelmat eri käyttötarkoituksiin

joissakin tapauksissa havainnolliset ääriviivat ovat hyödyllisempiä. Tällaisia tapauksia ovat ensimmäinen läpi kirjan yleiskatsauksen, yksityiskohtainen tarkastelu vahvistaa pätevyyden tulkitseva ääriviivat, tai nopea kompassi tarkistaa löytää paikkasi kirjassa (olen slogging kautta Jesaja 25 ja täytyy muistuttaa suurempia osia).

muissa tapauksissa tulkinnasta on enemmän hyötyä. Tällaisia tapauksia ovat esimerkiksi opettaminen tai saarnaaminen, pääkohtien eli ajatusketjun ytimekäs järjestäminen tai sovellutukseen siirtyminen.

sanotaan, että opiskelet Markusta 15: 1-20 opettaaksesi muille. Voisit aloittaa oman tutkimisesi yksinkertaisella havainnollisella hahmotelmalla.:

  1. juutalaiset luovuttavat Jeesuksen Pilatukselle (Mk 15:1-5)
  2. Pilatus toimittaa Jeesuksen ristiinnaulittavaksi (Mk 15:6-15)
  3. sotilaat pilkkaavat Jeesusta (Mk 15:16-20)

mutta toivon, ettet opeta sitä niin. Nuo ääriviivat eivät auta ketään ymmärtämään, miksi Markus kirjoitti nämä asiat. Tästä on enemmän hyötyä opetuksessa:

  1. älä erehdy Tämän kuninkaan henkilöllisyydestä (Mk 15:1-5)
  2. Don ’t miss this King’ s release (Mk 15:6-15)
  3. Don ’t abhor this King’ s pilkkaa (Mk 15:16-20)

Huomaatko eron? Näetkö, miten voit päästä ääriviivoista toiseen? Näetkö hyötyä jokaiselle? Miksi jotkut ääriviivat ovat parempia kuin toiset?

Vastuuvapauslauseke: linkit Amazoniin ovat affiliate-linkkejä.

  1. niitä voi klikata ja ostaa tavaraa.
  2. tämä blogi saa pienen provision ilman lisäkustannuksia itsellesi.
  3. kaikille osapuolille, myös FCC: lle, tulee lämmintä ja hyvin syötyä.
Print Friendly, PDF Sähköposti

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.