3.1 Explain how to monitoring children and young people’s development using different methods
3.1 Explain how to monitoring children and young people’ s development using different methods
’ Accurate observations and assessments are essential to tehokas opetuskäytäntö.”
huomaamme, että pystymme tunnistamaan lasten ja nuorten taidot ja kyvyt sekä tunnistamaan heidän tarpeensa. Tämä tekee niiden tulevan kehityksen suunnittelusta paljon yksilöllisen tarpeen mukaista.
havainnointi antaa lastenhoitajalle, leikkityöntekijälle tai opettajalle mahdollisuuden verrata oppilaan edistymistä ikäluokkansa odotettuun vaihteluväliin ja suunnitella toimintaa ja tukitekniikoita, jotka johtavat seuraavaan vaiheeseen. Tarkkailu koskee ensisijaisesti lasten normaalia päivittäistä toimintaa, kielenkäyttöä, sosiaalista kanssakäymistä muiden kanssa sekä otoksia, jotka osoittavat heidän työnsä.
kun tarkkailemme, meidän on tallennettava se, mitä näemme ja kuulemme – ei se, mitä ajattelemme tai tunnemme. Lapsi voi itkeä eri syistä; emme tiedä, miltä lapsesta tuntuu, eikä meidän pidä tehdä subjektiivista olettamusta, että lapsi on surullinen. Meidän pitäisi aina keskittyä lapsen vahvuuksiin siinä missä mihin tahansa oppimis-tai käytösvaikeuksiin. Tarkkailussa on noudatettava koulun sääntöjä ja menettelytapoja luottamuksellisuuden ja tietosuojan suhteen.
lasten ja nuorten kehityksen seuranta tapahtuu eri tavoin riippuen sen tarkoituksesta.
arviointikehyksistä on hyötyä päätettäessä, saavuttaako lapsi eri alueilla odotettuja kehityksen virstanpylväitä, onko heillä erityistarpeita ja mitä nämä tarpeet ovat. Arviointikehyksiä voidaan käyttää vammaisten seulomiseen, opetussuunnitelmien ja päivittäisten toimintojen kehittämiseen sekä palautteen antamiseen vanhemmille ja työtovereille.
havaintoja voidaan tehdä oppituntien tai leikkien aikana, ja ne voidaan esittää monin tavoin riippuen niiden tarkoituksesta
Standardimittauksia ovat muun muassa terveysarviot, päättelytestit ja kognitiivinen soveltuvuustesti. Ne ovat välineitä, joilla mitataan lapsen fyysistä ja älyllistä kehitystä ja määritetään, eteneekö kehitys odotetulla nopeudella heidän iässään
hoitajilta ja työtovereilta saadut tiedot ovat tärkeä osa lapsen taustan ymmärtämistä ja voivat olla arvokas indikaattori siitä, mitkä havaintoalat ovat hyödyllisimpiä.
havainnointi
”tutkijat ehdottavat, että havaintoja tulisi tehdä jatkuvasti luonnollisessa ympäristössä ja ne tulisi sisällyttää päivittäiseen toimintaan”
muodolliset havainnot ovat havaintoja, joita teemme tukeaksemme opettajaa oppilaan kehitystason arvioinnissa ja sovittaaksemme opetussuunnitelman olennaiset osa-alueet oppilaiden ikään liittyviin odotuksiin. Ne auttavat meitä myös ymmärtämään opetuksen ja oppimisen tavoitetta, tarvittavia oppimisresursseja ja arvioimaan lasten mahdollisia lisätarpeita.
jokaiselta lapselta tai nuorelta kysytään samat kysymykset-tulosten perusteella voidaan verrata lasta kehitysnormeihin tai vastaavissa olosuhteissa oleviin lapsiin. Tavanomaiset muodollisen havainnoinnin menetelmät ovat:
SATs – vakiomuotoiset Arviointitestit, jotka tehdään keskeisten vaiheiden 1 ja 2 lopussa
GCSE – opintosuoritusten mittaustestit, jotka on tehty 15 – vuotiaana
Rastilistat tai tarkistuslistat – ovat väline, jota voidaan käyttää milloin tahansa osana lapsen kehitysvaiheen arviointia-ne voivat auttaa toiminnan suunnittelussa ja muodostaa perustan lapsen tuleville havainnoille. Lisäkommentit antavat arvokasta lisätietoa ja voivat auttaa yhdistämään tarkistuslistan muihin havaintoihin, joita on tehty.
Oppimistarinat tai oppimismatkat antavat kokonaiskuvan lapsen harjoittamasta toiminnasta, kertovat saavutetuista tavoitteista ja seuraavista vaiheista sekä siitä, miten lasta voidaan tukea. Usein mukana on kuvia heidän työstään tai aktiviteettien aikana otetuista kuvista.
epäviralliset havainnot ovat spontaanimpia, ja ne voivat perustua siihen, että näkee lapsen harjoittavan toimintaa, joka osoittaa tiettyä käyttäytymistä tai kehitystä.
Tapahtumanäytteet ovat toinen vapaamuotoinen havainto, joka keskittyy tiettyihin tapahtumiin. Niiden avulla voidaan muodostaa malli lapsen käyttäytymisestä päivien tai viikkojen aikana.
epäviralliseen tarkkailuun kuuluu myös sanallinen palaute opetusavustajalta luokanopettajalle tai vanhemmilta opettajalle.
kaikki havaintomenetelmät voivat olla tärkeitä välineitä lapsen saavuttaman tason tunnistamisessa ja sille soveltuvien toimintojen suunnittelussa – erityisesti varhaisempina vuosina, jolloin lapsen kehitysvauhti on paljon nopeampi.
”havainnointi on taito ja kiehtovaa, koska tunnet paremmin lasten tarpeet ja vahvuudet”